"Ravi on kuin pääskysen lentoa...kevyttä, nopeaa, iloista, rentoa"

tiistai 25. marraskuuta 2014

Kiirettä pukkaa, ei ehdi edes blogia päivitellä

Pääsky on Sarkolan Sepolla kuukauden treenissä. Saa Seppo katsoa, missä mennään. Se on nyt ollut siellä vähän yli viikon. Hyvin kuulemma menee. Pääsky on treenannut hyvin sekä kotona että radalla koko syksyn. Vauhtejakin alkaa olla hetkittäin. Se on iloinen ja pirteä (siis niin iloinen kuin Pääsky nyt ylipäänsä voi olla). Semmonen juntturahan se on. Eikä tykkää mistään hoitotoimenpiteistä yms. Perus-negatiivinen siis...toisin kuin Pluusi. Hyvän mielen hevonen, jonka mielestä elämä on ihanaa ellei toisin todisteta ja vielä senkin jälkeen :) Aina hyvällä tuulella, korvat tötterössä eikä loukkaannu mistään...tai jos loukkaantuu, niin leppyy heti. No tämmösiä nää heppulit on, erilaisia persoonia.

Pääsky tosiaan kiukkuiluistaan huolimatta toimii hyvin. Liikkuu mielellään ja on muutenkin ihan ok. Me ollaan jo törmätty lenkeillä juniin ja perävaunullisiin rekkoihin, mutta selvitty kaikesta! On noustu pystyyn ja vedetty äkkikäännöksiä, mutta periaatteessa hevonen on erittäin järkevä ja toimiva noin niinku 2 vuotiaaksi varsuliksi. Tosin on tämän varsan kanssa kyllä tehtykin enemmän kuin yleensä tämänikäisten kanssa :)

Pluusin jalka oli välillä jo tosi hyvä ja olen hypännyt sillä muutaman kerran sekä ajanut radalla Pääskyn vauhtia. Myös yhden pitkän maaston ehdin tehdä Puuvuoreen...ennen kuin jalka taas alkoi keräämään nestettä. Nyt se on ollut taas parempi, kun poni on ollut kevyemmällä liikutuksella. Pitkiä ovat nämä toipumiset näissä jänteissä olevissa vammoissa.

Olin viikonloppuna Ypäjällä Ravivalmennuksen c-kurssilla. Kyllä kannatti mennä. Tuli niin paljon uutta asiaa, että päässä suhisee. Käytiin läpi lihashuoltoa, hierontaa, venytyksiä, fysiologiaa, lihastyö- ja aineenvaihdunta juttuja, hevosen kehitystä ja liikuntatapoja, valmentajan tehtäviä, harjoittelutapoja, verryttelyä, hevosen verenkiertoa, veriarvoja ja niiden tulkintaa, ravihevosen energiantarvetta ja ruokintaa, ravihevosen testaustapoja ja -välineitä, kestävyyden kehittämistä, voiman ja nopeuden kehittämistä, anatomiaa, ensiapua ja lääkintää, valmennuksen ohjelmointia, kilpailuun valmistautumista yms. Oli meinaa aikasmoinen tietopläjäys ja viikon luennot sullottu viikonloppuun eli tahti oli hurja! Ei vapaata vaan koko ajan painettiin tukka putkella paikasta toiseen.

Ravihevosen ratatestaus ja fysioterapeutin hieronta yms. setti olivat parhaita, koska ne olivat käytännössä tehtäviä juttuja. Muuhan oli teoriaa eli istuttiin auditoriossa pitkiä päiviä. Luennoitsijat olivat PRO-tason porukkaa niin kuin arvata saattaa, kun Ypäjällä ollaan :D :D :D Sain kyllä oikeasti paljon käytännön apuja valmennukseen ja lisäksi arvokasta tietoa hevosen fysiologiasta, mitä en ennen ole tiennyt. Luulen, että suurin osa hevosihmisistä ei tiedä näitä asioita, kun aina tehdään vaan MUTUlla. Kaiken voi kuitenkin tieteellisesti tutkia ja todistaa. Eipähän jää sitten mitään arvailujen varaan.

Moni luulee esimerkiksi, että kun hevonen ei puhalla startin jälkeen paljoa tai on ns. hengästynyt ajallisesti vain vähän aikaa, niin tällaisella hevosella on hyvä kunto! No eipä se sitten olekaan näin yksinkertaista. Sillä voi silti olla sykkeet korkealla ja vaikka ne olisivatkin jo laskeneet, voivat laktaatit olla aivan liian korkeat eli hevonen voikin olla pahasti hapoilla. No niin minäkin olen luullut, että sykkeet kertovat palautumisesta, mutta eivät yksinään. Laktaattiarvot normaalissa treenissä eivät saisi mennä yli 4mmol:n. Vauhtikestävyysharjoittelu on sitten erikseen. Jotta ravihevonen pystyy juoksemaan 2-3km täysillä, täytyy nämä happamuusarvot toki joskus ylittää. Muutenhan kehitystä ei tapahdu. Saatiin hyviä vinkkejä vauhtikestävyysharjoitteluun eli kuinka niitä "vetoja" oikeasti tehdään ja minkälaisilla sykkeillä. Treenattu ravihevonen pystyy juoksemaan, vaikka sen lihaksiin kertyy vetyä ja laktaatteja eli sen lihaksisto hapottaa. Treeni mahdollistaa tämän. Hevonen jolla ei ole treenattu nopeuskestävyyttä korkeilla sykkeillä, ei pysty jatkamaan suoritusta happojen tullessa.Vauhtikestävyyttä voidaan treenata kuitenkin myös pysymällä aerobisella puolella eli anaerobista kynnystä ei tarvitse tai ei pidäkään usein ylittää.

Hevosilla on 1-soluja eli hitaita ja sitten 2a ja 2b-soluja jotka ovat nopeampia lihassoluja. Mulle oli yllätys, että lihassolutestillä voidaan jo ennalta sanoa, tuleeko ravuri olemaan nopea vai ei. Lihassoluja ja niiden määrällisiä suhteita voidaan toki muokata treenillä, mutta perimä on silti perimä.

Jos alan kertomaan tähän koko viikonlopun opit, niin istun tässä vielä joulunakin naputtelemassa, joten eiköhän tämä ole tällä erää tässä. Pluusin kanssa koitetaan Niihaman draivareihin parin viikon päästä ja pikku luokasta aloitetaan. Katsotaan miten jalka reagoi ja kestää...