Monipuolista liikuntaa tälläkin viikolla :)

Alkuviikosta rynkytin reippaan maaston ilman satulaa ja totesin, että täytyypä alkaa enemmänkin mennä ilman satulaa, kun kerrankin on semmoinen selkä, jossa meikäläisen omituisen törröttävä häntäluu LEPÄÄ! Torstaina sain kaverikseni Salon Johannan ja rakennettiin sama estehässäkkä kuin viime viikolla eli ristikko ja pysty kolmen laukan välillä. Ristikko pysyi samana, mutta pystyä nostettiin metriin saakka. Nyt mulla oli Juha kuvaamassa, ku eihän kukaan muuten usko, että me hypellään metrisiä, hihii :) Pluusi oli vetelä ja sitä piti vähän ratsastaa eteen, siis enemmän kuin viimeksi. Otin suht lyhyen alkuverkan ja hyppyjä tuli suhteessa vähän, koska en halunnut prässätä kiimassa kiemurtelevaa lapamatoa :) :) :)

Kyllä mulla on opeteltavaa sen kanssa. Se tarvitsee apua ihan eri tavalla kuin Woody. Siellä ei todellakaan voi vain keikkua kyydissä. Kuusi vuotta on tottunut tietynlaiseen, ni kyllä on nyt tehtävää tosiaan!!! Pluusin kanssa asiaa helpottaa, että sen laukka pyörii ja säilyy sekä on hyvin säädeltävissä jo nyt. Sillä saa ottaa pidätteitä ilman että se häiriintyy ja ne menevät vielä läpikin, toisin kuin eräillä ;) (kuolleista ei saa puhua pahaa, mutta tykkään kyllä nykytyylistä enemmän kuin entisestä). R.I.P W. Pluusin laukassa on ihana istua. Tuntuu, että mun istuntanikin on parantunut heti, kun hevonen vaihtui...tiedä häntä, mutta kuvien perusteella näyttäisi siltä. Pluusin kanssa tuntuu siltä, että tältä sen estehyppelyn kuuluukin tuntua. Laukka rullaa ja hypyt on vain isoja laukka-askelia, jeeee! Yksi tökki tuli, kun en saanut askelia ekalle osalle kunnolla, jolloin toinenkin meni "pilalle". Kaikki muut hypyt meni hyvin ja Pluusi on kyllä aika kone tuohon hommaan! :)

Kuvia hyppelyistä...

Pluusilla on tässä mukava ilme :)

100cm

HUIIIII

Ja sitten...lauantaina eli tänään oli meidän kesän ainoat matkakisat. Sastamalaan taas mentiin niin kuin viimeksikin. Nyt oli kyllä sata kertaa parempi reissu!!! Pohjat oli superit, hevonen oli tänään tosi kiva ja lunki, mulla oli kivaa matkaseuraa ja parempi fiilis nopeammasta temposta ja alueluokasta. Mentiin suurin osa matkasta kolmistaan Riitan ja Platinon sekä Marjutin ja Exportin kanssa. Mukavaa seuraa ja tulivat reipasta haipakkaa mun perässä, vaikka käsitin että menevät kait yleensä hiukan hitaammin. Mutta olipas kivaa mennä porukassa. Lopun 5-6 kilsaa tulin itekseni, kun en halunnut kävellä hyvillä pohjilla. Laukkasin siis niin pitkälle kuin pystyin ennen "pakollista kävelyä" eli huonoa polkua. Huonoja tai siis kävelypätkiä oli alussa ja lopussa mutaiset/kantoiset polut sekä keskivaiheen asfaltti-pätkä, joka oli noin kilometrin mittainen?! Lisäksi käpöteltiin kaikkein jyrkimmät alamäet, joskin aika paljon ravailtiinkin alamäkiä. Tosi paljon tuli mukavaa reipasta kuntolaukkaa :) Tosi reippaasti sain kyllä mennä, että sain keskivauhdiksi 13,7km/h, koska käyntipätkät hidastivat menoa selkeästi ja Pluusi käveli tänään ihan etanavauhtia, kun yleensä se on tosi reipas. Se oli tänään muutenkin aika löysä, kiima lopuillaan, joten sain kyllä ihan ratsastaa sitä eteen aika ajoin???!!! Oli kyllä kivaa, kun ei tarvinnut sahailla ja kiskoa niin kuin viime kerralla tein koko matkan. Tänään sain ratsastaa suurimmaksi osaksi mukavan rennolla ohjastuntumalla :)

Maalissa pyysin Juhaa lainaamaan sykekahvaa, mutta keltään ei löytynyt, joten mietin, että mennäänkö arpapelillä tarkastukseen. Onneksi Salla tuli ottamaan sykkeet stetoskoopilla ja saatiin suuntaa-antavat arvot. No ei kummiskaan uskallettu vielä mennä mittaukseen ja odottelua tuli lähes 20 minuuttia, jonka jälkeen syke olikin jo 48 eli olis voitu aiemminkin mennä...No sinänsä mitään vahinkoa ei tapahtunut, koska luokassa ei ollut mitään pisteytystä tms. vaan tarkoitus olikin saada hyväksytty tulos ja kvaalit seuraavaan luokkaan. No nehän me saatiin ja oli kyllä kiva, kun eläinlääkäri kehui Pluusia kovasti. Se on kyllä mukavan treenatun näköinen ja hyvässä lihaksessa tällä hetkellä ja sitä kelpaa esitellä muailmalla ;) ;) ;) Eläinlääkäri sanoi, että eihän sillä tunnu tämmöset lenkit missään, mukava treenilenkki ravihevoselle :) Onneksi se on pysynyt tuommosena, ettei tartte hävetä, kun Saul tulee reissusta! Lupasin, että se pysyy kilpailukuntoisena, vaikka onkin yötä päivää laitumella, hihii! Ehtiihän se vielä turpoamaan, kun lähden kesälomareissulle viikon päästä, heh!

Oli kyllä kivat kisat ja ekaa kertaa matkiksissa oikein nautiskelin menosta ja ihastelin maisemia!!! Syksyllä vois taas tuupata jotkut matkakisat, mutta seuraavaksi esteitä tai raveja. Tosin ihan just nyt kaipaan ainoastaan lomaa kaikista kisoista. Aika härdelliä ollut tämä kesäkuu, kun joka viikonloppu on hiisattu Pluusi kopilla jonnekin. Ekaks oli estekisat Hämeenkyrössä, sitten montelähtö Mäntässä, sitten hiitillä Teivossa ja nyt vielä matkikset Sastamalassa. Kiva kuukausi, mutta ihanaa, kun ei mitään kisoja ole tiedossa/lyöty lukkoon! Huomenna varmaan köpötellään kevyt lenkki ilman satulaa.

Kuvia...

Esteitä ja montea, jippii :)

Torstaina ajattelin hypätä Pluusilla sillai jumppamielessä ennen perjantain hiittiä. Noh, rakensin suhteutetun ristikko + pysty hässäkän. Välissä siis kolme laukkaa. Ristikko oli noin 50cm ja pysty alkuun ehkä 55cm. Kokeilin askelten sopivuuden moneen kertaan ennen kuin pyysin Saimaa ja Hannaa nostamaan pystyä. Nostettiin sitä sitten aina parin hypyn jälkeen ja jossain vaiheessa sanoin, että nyt voidaan mitata, epäilen että on 90cm. Ja juu, niin oli just sen 90. No sitten mulle tietty tuli tää perinteinen "tasaluku-neuroosi", joten sanoin, että pakko se on nyt nostaa siihen metriin :) ja sitten tultiin! Sen verta mua jänskätti, että otin ekalla kerralla pidätteen esteiden välissä liian myöhään ja Pluusi meni ohi. Korjasin tokalla kerralla niin, että otin pidätteen heti ristikon jälkeen ja Pluusi teki tosi hyvän hypyn pystylle. On se vaan aika metukka :) Tähän asti suurin este on ollut sen 70-75cm ja nyt sit yhtäkkiä tuupataan metri eteen. Ihana tyyli sillä. Se nousee hyppyyn sillai siitä edestä, eri tavalla kuin Woody. Se hyppää sillai korkealle ylöspäin, kun W hyppäsi korkealle ja kaukaa. Pluusilla on kyllä tosi hyvä tekniikka, kun kuvia katsoo. Sai taas kisoissa kehuja tyylistään, ihan ammattilaiselta :) Tuntuu mukavalta ja mua ei hirvitä ne hypyt yhtään. Eilenkin tuntui, että voisin hypätä vaikka kivitalon yli. Mie siis voisin hypätä kuinka isoja vaan, ku olis hevonen jolla pystyy. Voisin maksaa omaisuuden siitä, että pääsisin hyppäämään jollain hienolla estehevosella jonkun GP-esteen! No mutta, haaveita saa aina olla :) Olen joka tapauksessa todella tyytyväinen Pluusiin ja itseeni myös. Seppokin kysyi kentän ohi mennessään, että kuka täällä tommosia esteitä hyppää??? Mää sanoin, että tallin ainut ravihevonen tietysti :) :) :) Ei kait meidän kentällä kauhean usein metrisiä hypitä... Se on jännä miten se metri on meidän kentällä niin iso verrattuna muualle. Oon hypännyt Woodylla monessa paikassa metrin ja ylikin, mutta vain omalla kentällä se on näyttänyt jättiläiseltä. No Niihaman maneesi on niin iso ettei siellä mikään miltään näytä. Samoin oli Aitoniemen kenttä. Vahannan maneesissakin se näytti ihan siedettävältä, mutta en tiedä miksi meidän kentällä se näyttää todella isolta.

Tänään oltiin Teivossa montehiitillä. Ilma oli mitä parhain ja hevonenkin tuntui hyvältä. Paljon paremmalta kuin Mäntässä viikko sitten. Nyt ei ollut tavallista satulaa edes mukana vaan päätin jaksaa läpyskällä sekä lämmittelyn että varsinaisen hiitin. Ohjat jäi kotiin, joten lainasin Mäkiseltä Miran monteohjia. Ne oli itseasiassa tosi hyvät, vaikka hiukan liian pitkät Pluusille. Lämmittelin kolme kierrosta Saiman kanssa, kun Saima ajoi yhtä lämpöstä Mäkisen tallista. Menin Saiman selässä, ettei Pluusi painaisi niin paljon. Pluusi kyllä heräsi hyvin siinä toisen perässä. Kerran tuuppasi Saiman kärryjen pyörääkin etusella, sen verran oli menohaluja toisen niskaan :) Jaksoin hyvin könöttää sen kolme kiekkaa, jee! Kilsan kävely ja huilille. Sitten noin 20 minuutin tauko ja uudestaan radalle. Nyt kävelin/hölkkäsin volttipaikalle ja lähdin siitä suoraan vauhdilla. Ekaan kurviin P taas hyppäsi, en tiedä miksi. Jotenkin epätasapainossa se oli taas, kun sisärata oli tosi pehmeä. No sain hyvin alas ja sit myö lähettiin painamaan. Ravasi hyvin loppuun asti, vaikka ei kovin lujaa mentykään. Mulla alkoi hiukan jalat väsyä tokalla kiekalla, mutta jaksoin onneksi maaliin. Pluusi hiljenteli välillä ihmeellisesti ja painoi kädelle ulkoradoille ja oli siis lopettamassa kesken...en tiedä! No tokan kierroksen ajaksi tuli 1.42 eli ei niin hääppönen, mutta tää oli tosiaan vasta kolmas kerta selästä radalla. Paranee koko ajan. Tänään ei tullut kuin yksi laukka, viimeksi kaksi ja ekalla kerralla kolme. Suunta on siis oikea :) Kyllä ne laukat harmittaa ja vauhtia pitäisi saada lisää, jos meinaa montea kisata...

Mistä mie saan sen lämpösen itselleni monteen?????? Nyt täytyy oikeasti alkaa verkostoitua. Sarkolan Seppo kyseli Pluusista, kun niin hyvin meni selästä...no jaa, kai se sit näytti. Sanoin Sepolle, että tartten lämpösen montekaakin ja se lupasi pitää mielessä :) Pääsky menee varmaan syyskuun alussa sit Sepon oppiin.

Ja sitten muutama kuva...

Saiman kanssa perä kanaa

Verkassa vähän pystympi asento, ei oo niin rankkaa

Saiman selässä on hyvä mennä, tuumaa Pluusi :)

 

 

 

 

Pluusista ja Norpasta tuli laidunkaverit eilen. Tältä pariskunta näytti tänä aamuna :)

Ensimmäinen ravistartti ohjastajana eli montelähtö Mäntässä ja noroviruksen ihanuutta...

Vasta nyt, tiistai-iltana, olen kykenevä istahtamaan koneelle hiukan pidemmäksi aikaa. Meillä siis perheessä norovirus, joka jyllää edelleen jo toista viikkoa :( Luulin jo parantuneeni ja lähdin monteenkin sillä varjolla, mutta jo vain la-iltana se hauskuus iski uudestaan. Tänään ollut taas ihan karmee ripulipäivä. Piti ajaa tänään Teivossa kilpaa, mutta ei hemmetti tällä ruikuli-perällä tuu mistään mitään!

Lauantaina siis suunnistettiin Mäntän paikallisraveihin Juhan, Saiman Salon Johannan ja tietty Pluusin kanssa. Paikalla olivat myös Susanna Salo, Onni ja Oiva. Ilma oli tosi kiva. Ei liian kuuma, mutta silti lämmin. Pilvet näyttivät pahaenteisiltä, mutta onneksi ei alkanut satamaan. Pluusi oli todella vetelä, eikä jaksanut innostua edes ravien hälinästä, vaikka hevosia ja ihmisiä parveili siellä ja täällä. Lämmitin sen normisatulalla, jotta jaksan pönöttää jockey:na koko matkan itse lähdössä. Hevonen ei painanut ohjalle, mutta liikkui onneksi itse eteenpäin, melko löysästi tosin.

Lämmityksessä...

Sitten odoteltiinkin melkein tunti, koska 2. lähdön voltissa tapahtui JOTAIN, jonka seurauksena kuski putosi kyydistä ja heppa laukkasi irtona rataa ympäri noin 8-12 kierrosta ja sitä sitten odoteltiin, että se kanttura hiipuu jossain vaiheessa ja päästään jatkamaan. Tulipahan siis ylimääräistä odottelua myös meille!

Tässä toi tokan lähdön episodi...

Ukko yli laidan :(

No sitten tuli meitin vuoro. Yritin istua alhaalla mahdollisimman kauan, että oikeesti jaksan esittelyn ja kaksi kierrosta kisaa. Asennon löytyminen kesti hetken ja peräkkäin meno yleisön ohi aiheutti Pluusille hämmennystä tässä kokoonpanossa, jonka seurauksena laukattiin tyylikkäästi esittelyssä, heh! Mää aina nauran hevosille, jotka laukkaa esittelyyn, mutta niinpä niin...eikä oo ihan helppoa ottaa laukkaa alas siitä asennosta, VOI VINETTO!

Kokoontuminen ja esittely...

Tää olis tosi hyvä kuva, jos siis mentäis ravia eikä laukkaa...

Volttaus oli tosi vaikeaa tossa asennossa ekakertalaiselle ja jäinkin siinä jälkeen. Lähtö meni ihan pipariksi. Pluusi ei lähtenyt ja sitten kun lähti, niin lähti laukalla, jee! Se on selvästi vielä hämmentynyt, kun keikun sen korvissa, eikä ihme! No laukan jälkeen päästiin hyvää ravia matkaan. Hyvää ravia jatkui niin kauan kunnes takamatkan hevonen pyyhkäisi millistä ohi...siinä toinen laukka, voi arse! Kun sain takas raville, en tiennyt yhtään onko meidät hylätty pitkästä laukasta vai ei...takasuoralle kun ei kuulunut mitään kuulutuksia. Jatkoin matkaa ja nyt ei ollut mielessä mitään muuta kuin että 1,5 kierrosta täytyy saada menemään ravia. Seuraava laukka tarkoittaisi hylsyä. Laukat vei meiltä niin paljon sekunteja että muut olivat menneet menojaan. Jouduin ottamaan Pluusin melkein seis ennen kuin antoi laukan pois. Mentiin tasaista ravia ja tokalla kierroksella tehtiin hieno ohitus takasuoralla. En pyytänyt mitään, koska pelkäsin kolmatta laukkaa. Viimeinen etusuora suoraan sanottuna jolkoteltiin. Pluusi hyytyi ihan täysin...en oo aikaisemmin törmännyt moiseen! Se ei ole supernopea, mutta se hevonen on superkestävä ja jaksaa juosta samaa vauhtia vaikka kolme kierrosta. Siksi ihmettelin hyytymistä. Laitumella yötä päivää? Kipeä? Lihonut liian paljon? Nää kaikki kysymykset askarruttavat. Vastausta en tiedä, mutta täytyypä seurata puten jaksamista nyt vähän paremmin.

Ajaksi tuli onneton 1.45,3. Olisin odottanut, että mennään alle 40, koska sillä ainoalla montehiitillä Teivossa mentiin 1.38 ja se oli mun mielestä ihan ok hiittivauhti. Mutta kuten sanoin, hevonen ei ollut millään muotoa oma itsensä :( Saatiin silti sijoitus 5. Meitä oli 8 eli olen tyytyväinen hevosen päivän kunnon huomioiden. Tämä oli eka kerta, ihan hyvä jatkaa tästä! Tavoite oli hyväksytty suoritus ja toivoin, etten olisi viimeinen. Molemmat toteutuivat. Parasta oli oma jaksaminen!!!! Jaksoin tosi hyvin eikä tehnyt edes hurjan tiukkaa (paitsi seuraavana päivänä tuntui, kuin olisi hakattu). Noroviruksen palaaminen kuvioihin ei tätä tunnetta helpottanut prkle! Monella kokeneella kuskilla oli pidemmät jalkkarit ku mulla ja ne suunnilleen istui satulassa, joten olen ihan tyytyväinen myös asentooni. Kannattaa urheilla, jee jotain hyötyä :) :) :)

Kannustus- ja apujoukot oli ihan parhaat! Kiitos koko porukalle! Kivaa, kun mullakin alkaa olemaan oma luottoporukka näissä hommissa. Aika pitkään ollut melkoisen yksinäinen fiilis, kun Juhan kanssa kaksin kierretty. Johanna Salolle erityis-kiitos siitä, että lähtee mun hulluille reissuille mukaan, vaikka ei olisi kyseessä edes oma laji millään muotoa :) Ystävät <3. Kiitos Juhalle kuvista ja Johannalle videoinnista. Pitihän eka startti saada videolle ihan omalla kameralla :)

Startista...(vähän toi turvaliivi pököttää takin alta, mutta ei onneksi paljon)

Tässä tulossa meidän hieno ohitus :)

Tästä näkee oikeesti kuinka lyhyet nuo jalkkarit on!

Täydellinen lauantai ja vähän muutakin :)

No siis pakko aloittaa väärässä järjestyksessä eli ekaks tää ihana lauantai. Estekisat Hämeenkyrössä, Heidi Mäkisen tallilla. Ihan huiput kisat! Onneksi mentiin tuonne. Oli ihanan haastavat radat ja aivan huikea tunnelma! :) :) :) Ystävällisiä ihmisiä, ihanista ihanin ilma, hienot puitteet ja OIKEASTI haasteelliset radat. Nyt muuten nähtiin sekin, kun kisat etenevät sujuvasti ja aikataulussa huolimatta siitä, että verkka tapahtuu kilpailuradalla. Näähän ei siis yleensä toimi, mutta täällä toimi. Pisteet siis myös siitä! Kaikin puolin tosi hyvin järjestetty ja hoidettu. Annoin positiivista palautetta ratojen vaikeusasteesta ja Heidi kertoikin, että heillä on tapana laittaa erikoisesteitä jo 60cm luokkiin, vaikka sitä ei yleisesti Ratsastajainliitossa suositellakaan. Kyllä vaan hepat ja ratsastajat tottuvat kaikenlaisiin erikoisuuksiin jo pienillä radoilla. Itseä alkuun vähän hirvitti, kun Pluusilla on niin vähän kokemusta esteistä ja erikoisesteistä ei mitään. No mutta...hiukan kateltiin johteita ja hassuja portteja, mutta kieltoja ei tullut ollenkaan. Pluusi oli vähän samanlainen kuin Woody-vainaa aikoinaan...eli kattoa voi kuinka pahalla silmällä vaan, mutta koskaan se ei suoritukseen vaikuttanut. Sitten tehtiin vaan vähän isompi hyppy, ettei peto ylety haukkaisemaan.

Pluusi oli paikalle tultaessa ihan pööpö. Se hirnui, ruikki ja heitteli etusiaan ihan ku joku ori. Kiva sit lähtee tän kiimahirviön kanssa sinne muitten sekaan...ja tietysti punainen nauha KOTONA! No siis hirnuminen ja torspoilu jatkui koko ajan ekaan rataan saakka, sit se oli rauhallinen viilipytty ja taas kun tultiin autolle, niin hulluttelu jatkui. Se siis oikein nosteli takasiaan ja viuhtoi kunnolla + yritti potkia kuljetuskoppia sillai sivuttain, WHAAAAT?! Siinä lähellä oli tarhassa joku heppa, jolle se kait esiintyi. Kävelyalueella se rakastui johonkin poniin ja hirnu sille ihan hulluna joka kierroksella. Vähän uutta ja erilaista mullekin :)

Sitten itse ratoihin...Verkka oli tasan 15 minuuttia ja siinä ajassa ehdittiin paljon. Erikoisuutena oli, että saatiin hypätä verkassa "hurjimpia" esteitä, siis useita verkkaesteitä. Pluusi ei olisi tätä helpotusta tarvinnut, mutta jotkut kyllä. Molemmissa radoissa oli 8 estettä, arvosteluna A 2.0 eli ratkaisevia siis aika ja virhepisteet. No kyllähän mie kilpailuhenkisenä ihmisenä lähdin ekassa radassa jo heti reippaasti reissuun ja ajattelin ottaa ruusukkeen pois kuleksimasta...No joo, heti kolmas este tuli alas, joten sen jälkeen himmasin vauhtia ja keskityin tietoisesti hyviin teihin ja suoriin lähestymisiin. Loppurata olikin sitten puhdas ja kokonaisuutena rata oli todella sujuva. Jos en nyt ihan väärin muista, niin mentiin laukassa koko rata läpi. Vastalaukkaa kyllä osin, mutta laukka ku laukka :)

Toisella radalla meno ei ollut ihan niin sujuvaa ja tiputettiin kaksi estettä, mutta ihan ok. Pohja oli tooooosi raskas ja mun mielestä se alkoi näkyä hevosessa tässä toisella radalla. Ratsastan Pluusia aika samalla tavalla kuin Woodya eli en auta sitä lähestymisissä ja hypyissä paljoakaan, vaan sille jää itselle aika paljon pureskeltavaa. No tämä asia mun täytyy muuttaa, koska Pluusi tarvitsee apua enemmän, ainakin tässä vaiheessa. Se osaa puolikkaat askeleet ja laukan paremmin kuin Woody, mutta se ei pysty Woodyn tavoin viime hetken korjauksiin. Toki tämä voi johtua siitä, kun kokemusta on niin vähän tai sitten siitä, että Pluusi ei liioittele hypyissä niin kuin Woody, vaan hyppää melko lailla puomeja nuoleskellen. No siinähän se virhemarginaali kasvaa tottakai. Tämä oli ehdottomasti vaativin 70cm rata ikinä...ja kyllä mie oon aika paljon kisoja kiertänyt Pirkanmaalla. Mikä tästä teki vaativan? No, erikoisesteet ja niitä oli paljon...enemmän kuin normiesteitä. Tulipahan sitten hypättyä eka trippelikin kisoissa :) Muuri oli sen 70cm korkea, laine oli kooltaan valtava (ainakin se tuntui siltä), trippeli ja okserit olivat melko leveitä, portteja oli useampia, eikä se täysympärikäännös kutoselta seiskalle myöskään ollut ihan helppo...No siis Pluusi teki todella hyvää työtä, enkä itsekään videolla niin pahalta näyttänyt, heh!

Tosi hyvä mieli jäi ja nyt jäädään odottelemaan alkuviikon uutisia Mäntästä...eli pääseekö Pluusi mukaan ensi viikonlopun monteen vai mennäänkö kärrylähtöön...Molemmat käy! En vieläkään usko, että olen virallisesti oikea raviohjastaja :)

Kuvia kisoista

Ainut muutaman sekunnin rauhallinen hetki sidottuna, muuten jalka viuhui

60cm radalta

Pakko laittaa tänne näitä esteitä, ku ei tosiaan ollu mitään ihan perus 70cm radan esteitä

Kisojen jälkeen mentiin varsalaitumelle moikkaamaan Pääskyä. Varsat olivat vauhdissa ja vetivät muutamaan kertaan railakasta laukkaa edestakas laitumella. Sit ku ne lopetti, ni menin toiseen päähän hakemaan niitä. Kävelin polkua edellä ja kaikki 7 seurasivat mua (Pääsky etummaisena) portille asti. Ne on kyllä niin hauskoja tapauksia.

Pääsky on niin sievä putte <3

Pakkopusu <3

Perjantaina köpöteltiin jalkakäytävää pitkin Ihamuotilaan ja tehtiin mukava laukkatreeni radalla. Rata oli vesiputkitöiden takia osittain tosi huono, joten menin sen kohdan aina hissukseen. Muuten mentiin reipasta kuntolaukkaa rataa ympäri. Kovaa ei menty, mutta ei ihan hiljaakaan. Vihainen lokki ahdisteli mua yhdessä kohtaa ja sitten selvisi, että sillä oli poikaset maassa ja ne torspoili radalla sinne tänne. Väisteltiin untuvikkoja taidokkaasti joka kierroksella ja väistellä sai kyllä vihaista emoakin :( Reissu kesti 1h45min. Pysähdyttiin moikkaamaan Päiviä ja sit Työväentalolla oli Saulin siskon häävalmistelut, joten poikettiin Pluusin kanssa sielläkin. Ihana ilma ja ihana tamma :)

Keskiviikkona otin Sepon tiellä vähän "vetoja" montesatulalla ja nyt mulla on siis Sulinin Annan satula lainassa. On paljon parempi, kuin se Eevan lätyskä. Paino ja malli on samat, mutta tässä on tosi hyvät mokkanahkaiset polvituet, joten oli paljon helpompi mennä. Lyhensin jalkkareitakin vielä kahdella reiällä, jotta polvet ylettyy hyvin tukiin kiinni. Ehkä mie kumminkin uskallan lähteä tällä sinne starttiin...jos siis Pluusi pääsee mukaan :) Täytyy ensi viikolla vielä ainakin kerran nykäistä treenit tiellä. Harmi kun tiet on niin kovat. Tekee pahaa mennä lujaa ja Pluusikin kyllä laukkaa helpommin kuin radalla. Kauhean usein en uskalla tiellä ravuuttaa, mutta tietty voin harjoitella "könötystä" ihan käynnissäkin. Olennaistahan siinä on se kestävyys, siis ajallisesti.

Kiitos Juhalle ihanista kuvista ja Ilonalle videoista! Ihanaa, kun on hyvä porukka mukana kisoissa, ihan parasta!!!