"Ravi on kuin pääskysen lentoa...kevyttä, nopeaa, iloista, rentoa"

sunnuntai 17. marraskuuta 2013

Ihana viikonloppu :)

Epäonnisen torstain jälkeen on ollut onneksi tosi ihana viikonloppu. Eilen irtojuoksutettiin varsapaholaista kentällä ja tänään harjoittelin kopin kanssa pikku eetä varten. Eli peruutusta, irtiottoa, kiinnittämistä ja ajoinkin mukavan matkan koppi perässä. Sen jälkeen ratsastin vielä kaksi hevosta. Johanna tuli Kirsin maneesille Versoorian kanssa ja hyppäsin sillä esteitä. Olipas kivaa! Vessu on tosi herkkä ja kiva ratsastaa. Mulla on vielä vaikeuksia sen isojen liikkeiden kanssa, mutta se on jotenkin niin tasainen ja rytmikäs, että askellajit eivät ole ihan mahdottomat. Harjoitusravia en edes kokeillut, keventelin tyytyväisenä :) Laukka on niin ISO ja PITKÄ, että maneesin pitkälle sivulle mahtuu about kolme askelta :) Oli tosi kivaa ja Vessu oli tosi energinen ja innokas. Tykkäsin tosi paljon. Oon vähän jännittänyt, että osaanko enää tavallisella ratsulla hypätäkään, kun niin monta vuotta olen tuuppinut noilla ravureilla, mutta tänään tuli hyvä mieli, kun selvisin ihan hyvin.

Vessulle pitää näyttää hyppypaikka, koska se on aika noviisi estehommissa, mutta tuntuipas helpolta lähestyä estettä, kun heppa tulee takaisin joka pidätteestä ja laukka on oikeasti säädeltävissä. Pluusin laukka on kehittynyt paljon, mutta eihän se tietenkään voi vielä olla tasapainoinen ratsun laukka! Alkuun mie jätin Vessun yksin liian aikaisin ja se kolisteli eikä oikein tiennyt mitä tehdä...onneksi Johanna sitten sanoi, että sille täytyy tosiaan näyttää hyppypaikka. Sitten tuli kyllä tosi hyviä hyppyjä ja opin aika nopeasti tuntemaan, miten se menee. Pluusihan oli alkuun samanmoinen noiden hyppypaikkojen kanssa, mutta nykyisinhän se on kovin itsetietoinen ja katsoo itse paikkansa :) Kiitos Johannalle ja Vessulle mukavasta tunnista!

Puomeista ja esteistä innostuneena rakensin Pluusille samat systeemit kentälle. En oo koskaan mennyt laukkapuomeja Pluusilla ja alkuun se hiukan kolisteli, mutta sitten alkoi sujua. Laitoin kentälle noin 80cm pystyn ja toiselle pitkälle sivulle kolme laukkapuomia. Siinä olikin mukavat tehtävät kuutamoiltaan. Täysikuu teki järven pintaan aivan ihanan valomeren ja tässä vaiheessa tuulikin oli tyyntynyt. Minä ja poni <3 Olipas ihanaa. Tehtiin Pluusin kanssa vielä laukkaympyröitä ja nostoja molempiin suuntiin. Tämä on parasta mitä voi olla...HEVOSET <3 <3 <3

perjantai 15. marraskuuta 2013

Katastrofireissu Teivoon...

Torstaina on radalla valot klo 20. asti, joten mennään silloin Teivoon, oli mun viisas ideani ;) Silloin siellä ei varmaankaan tapahdu mitään, kun on nää kurjat syyskelitkin...niinpä niin! Alakatokset oli melkein täynnä ja hevosia radalla noin kymmenkunta. Just joo. Traktori äesti rataa, okei. No onhan Pääsky niitä nähnyt, kun on kerran radalla ajettu ekat kaksi kuukautta. Nää oli niinku ne ajatukset ennen kuin alkoi tapahtua...Liikkuvan traktorin ohi oli melkein päästy, kun yhtäkkiä varsa lähti. Otin tietysti napakasti kiinni, minkä jälkeen alkoi uskomaton pukittelu ja potkiminen. Sitä kesti siis noin 200 metriä ja joka askeleella tuli niitä jalkoja niin pirusti. Kun se vihdoin rauhoittui, oli mulla kädet ihan krampissa kovasta kiinnipidosta ja pukkien aiheuttamasta nykäisyistä ohjissa.

Mentiin puoli kierrosta suht rauhaksiin, kunnes molemmilta puolilta hölkkäsi hevonen ohi. Siitä alkoi seuraava pukkisarja. Huusin Juhalle, että ota toinen ohja, en pysty enää pitämään, kun sattuu. Siinä me sitten maattiin selällään kärryissä potkuja väistellen, toisella toinen ohja ja toisella toinen! Sitten Juhan ohja eksyi jalan väärälle puolelle mahan alle, koska pukit oli niin korkeita. Tässä vaiheessa tiesin, että peli on menetetty. Yhdellä ohjalla säätäen hypättiin kärryjen kanssa jorpakkoon ja sieltä takaisin radalle. Takaisin tultaessa kärryt kaatuivat ja me humpsahdettiin Juhan kanssa päällekkäin tantereeseen. Sattunut ei yhtään, mutta ei oo kauheen mieltäylentävää kattella varsan laukkaamista irtonaisena, kun kärryt ovat väärinpäin perässä...Jonkun vartin se juoksi pientä ympyrää Teivon portilla, joka tietty oli kiinni tässä vaiheessa. Hullunkiilto silmissä se reppana törmäsikin porttiin muutaman kerran :( Ratamestarin auto oli radan sisäpuolella Teivonlinnan seinustalla parkissa. Pääsky rykäisi auton ja seinän väliin, minkä seurauksena kärryt pomppasivat auton takakontin päälle ja katon kautta ympäri ja taas ne olivat hevosen perässä väärinpäin...voi helvet...!!!! Siinä se sitten laukkaili toiset 15 minuuttia ja sitten se tuli mun "syliin" ilmeellä: Auta! Riisuttiin risat kamppeet ja moni ihminen tuli auttamaan.

Talutin läpimärän varsan katoksille ja ajattelin, että nyt tämä elukka lähtee. En kattele enää! No nythän mieli on jo tietysti muuttunut tässä muutaman päivän sisällä :) Pääsky oli jotenkin reppana, kun se seisoi valjastuskatoksessa ja puuskutti. Annoin B/E vitamiinia suoraan suuhun ettei tule lannehalvausta tms. Hyvältä se näytti, ei ollut naarmuakaan koko hevosessa. Uskomatonta!

Kärryt ovat korjattavana, samoin oma pää täytyy selvittää ennen seuraavaa ajoa. Nyt täytyy pikaisesti ajaa se kertaalleen onnistuneesti radalla ja otan narumiehet mukaan, että saadaan varsalle mukava fiilis  ilman tämmöttisiä kokemuksia. Aika pian kannattaisi varmaan käydä, ettei jää varsalle pitkäksi aikaa huonoa fiilistä radasta. Olisin niin toivonut, että oltaisiin päästy heti radalle tapahtuman jälkeen, mutta kärryt oli paskana ja ylläri pylläri kukaan ei halunnut lainata meille omiaan kyseisen tapahtuman jälkeen. Miksiköhän :D

Tämmönen päivitys tällä kertaa ja itseasiassa on melko harmillista ettei ole kuvia, koska tässä tapahtumassa olisi oikeasti ollut jotain kuvattavaa!!!!!!! Nyt jo naurattaa, torstaina ei naurattanut!

keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ihana lauantai + alkuviikon touhuja

Lauantaina ekaks menin Sepon tallille ja ratsastin Pluusin kentällä. Vieläkin siis ilman satulaa, koska pelottaa toi jalka. Tai siis ratsastan nykyään muutenkin ilman satulaa koko ajan, mutta hypätä kai täytyis vähän satulankin kanssa, niin ei sitten kisoissa tuu mitään ylläreitä ;) Pluusi oli tosi kiva ja hyppelin esteitä, kun Juhakin ehti kuvaamaan! Ensin hyppäsin taas pienempiä ja sit lopuksi laitettiin pysty 90cm. Musta siis tuntuu, että Pluusi hyppää melkein paremmin ilman satulaa. Kai mie häiritsen sitä sillo vähemmän...en tiedä!













Sit lähdettiin Inan tallille ajelemaan 5 päivää seisonutta Pääskyä. P oli paskalla tuulella alusta asti. Pukitteli ja potki, kun pesin jalkoja ja tämä sama jatkui kavioiden putsauksessa, joten mulle ei jäänyt muita vaihtoehtoja kuin potkaista sitä takaisin kontioilla niin paljon kuin lähti...en ole ylpeä tekosestani, mutta hevonen kyllä lopetti uhittelun. Itse ajolenkki meni tosi hyvin, vaikka unohdin laittaa korvat kiinni! Ihmettelin, kun P oli niin säpäkkänä. Hirvenmetsästäjät päivystivät kivääreineen niissä hitsin torneissa, mutta onneksi Pääsky on niin järkevä. Autoja tuli ja meni, mutta P ei välittänyt. Tehtiin 8 kilsan lenkki, koska P oli niin innokas. Hölkättiin suurin osa matkasta :) Olipas kivaa kertakaikkiaan!!!







Illalla oli mukavat Ässä-teamin pikkujoulut Mikalla ja Johannalla. Hauskaa oli, kiitos niistä kaikille! :)

Sunnuntaina Pääsky olikin sitten aivan eri hevonen käytökseltään ja kaikki sujui hyvin. Vedettiin Juhan kanssa kentälle huomionauhat niinku aidaksi ja irtojuoksutettiin Pääskyä. Se veteli innoissaan pierupukkilaukkaa ja näytti nauttivan liikkumisesta, hih!

Maanantaina menin satulan kanssa koulua kentällä ja Pluusi kävi aika kierroksilla. Lopuksi menin vielä ottamaan yhdet laukat pellolle ja Pluusi meni poikittain pupuloikkaa niinku Woody konsanaan. Se heitti mulle PU-KIN! Whaaaat? Ei oo koskaan ennen pukittanut. Kyllä mua huvitti. Oli aika virkistävä kokemus!

Tänään keskiviikkona sama juttu kuin maanantaina. Hirveet kierrokset ja pupuloikat. Sit pää alas ja pukki. Muuten ihan hauskaa, mutta mulla ei ollut satulaa, joten tuli suht kiire kiskoa ponin pää ylös :) Hauskaa oli taas. Vetelin aika railakkaan laukkamaaston, koska nyt on niin kuraista, että hevoset ei liiku tarhoissa lainkaan. Niillä on siis hullun lailla virtaa liikutettaessa. Seuraavaksi ratsastamaan varmaan vasta viikonloppuna. Huomenna Teivoon Pääskyn kanssa, jos on järki keli :) Tää pimeys ahdistaa...ja jäljellä on vielä melkoisen pitkään samanlaista...


torstai 7. marraskuuta 2013

Lämpösen ohjaksissa harjoitusraveissa :)

Tänään tosiaan ajoin ekan startin lämpösellä, Hukarin Hannan Lucky Camillalla. Olipas hauskaa. Milla on aika iso tammaksi. Arviolta 165cm... Kilpakärryt on eri malliset kuin Saulin ja tuntui että olen todella lähellä hevosta. Sit kun ne valtavat takajalat porskuttaa siinä mun naaman edessä ja viuhuu 5 sentin päästä mun omia jalkoja, ni juu, kyllähän se on omanlaisensa tunne :) Milla levittää takasia oikein kunnolla, on hiukka eri fiilis kyydissä ku suomenhevosen kanssa. Hauskaa vaihtelua muutenkin. Olihan se paljon helpompi ajettava kuin Pluusi. Ei paina ohjille ja menee just niinku pyydetään. Meillä oli vähän tilanteita, kun oli vaan yhdet kärryt kahdelle hevoselle ja hevoset peräkkäisissä lähdöissä. Hanna tuli Ruusun kanssa radalta ja äkkiä kärryt pois ja Millan perään. Kun lähdin yläkatoksilta, tuli kuulutus, että minuutti lähtöön. No voi helvetti! Toiset pyörii saakeli jo voltissa, kun meitsi kaahaa vasta portista radalle...Onneksi ne näki, että tulen ja odotti. Autolähtö oli siis muuttunut volttilähdöksi, koska ei ollut tarpeeksi osallistujia. Olin nelosradalla eli veemäinen paikka lähteä, kun joutuu kääntämään ympäri melkein paikallaan. Milla lähti silti ihan hyvin.

Startissa en oikein tiennyt, että kuinka paljon uskallan käskeä kun on vieras hevonen eikä tiedä sen luonteesta mitään. Eka kierros meni hölkötellessä, vauhtihan oli määrätty 1.25.0 eli sitä vauhtia sitten mentiin. Tokalla kiekalla olin melkein viimeisenä ja jotenkin musta tuntui, että heppa vaan jolkottelee. Vedin korvat auki takasuoran puolen välin jälkeen ja maiskautin kerran. No sehän lähti! Yhtäkkiä siihen vaan tulikin vauhtia ja kun maiskautin loppusuoralla uudestaan, niin tamma ottikin mukavan loppukirin ja tempaisi kahden valjakon ohikin heittämällä :) Hauska tapaus kerrassaan. Se ei annakaan kaikkea pyytämättä. No tää on kait yleisempää kuin Pluusin tyyli. Ensi kerralla tiedän mitä tehdä!

"Voittaja" tuli viimeisen puolikkaan 1.13.0 eli tosi reipasta tämmöselle kurakelille. Rata oli tosi raskas viimeisessä lähdössä, kun lämmittelyssä se vielä oli ihan ok. Sainpahan aidon mutanaamion, hih! Vaatteet oli kans aika kivassa kuosissa radalta tullessa....Hannan 3-vuotias Ruusu hölkötteli kans mukavasti omassa lähdössään.

Hauska ilta kelistä huolimatta. Nytpähän on sit Milla testattu. Jos vaikka pääsis sillä ihan totoraveihin asti tässä piankin :) Kiitos Hannalle hevosen lainasta! Kuvia ei ole, koska Juha oli pissattamassa Mamaa startin aikoihin...niinpä niin :) :) :) No jos ensi kerralla.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Ratsailla pitkästä aikaa, IHANAA!

2,5 viikkoa ratsastustaukoa ja jo vain meinas kyl pää moikata! Tänään pääsin Pluusin kanssa sekä maastoilemaan että hyppelemään esteitä. Ihan huippufiilis! Pluusi on kyl niiiiin ihanainen heppuli :) Mentiin ekaks Saiman ja Norpan kanssa kävelylenkille, kun Norpalla on vähän jalka pipinä. Sit kävin vielä yksin laukkaamassa tiellä, kun siihen oli ajettu uutta hiekkaa. Ihanan pehmeä pohja. Sitten menin kentälle hyppimään paria rakentamaani estettä. Menin ilman satulaa, kun eihän tota mun jalkaa vielä uskalla jalustimeen laittaa. Nyt se sai roikkua puolihuolimattomasti eikä tarvinnut ottaa sille painoa.

Pluusi kävi suht kuumana, mutta se ei enää nykyisin lähde torspoamaan niin kuin ennen. Se on koko ajan läsnä, vaikka meneekin reippaasti. Hyppäsin lainetta ja pystyä. Pluusi oli normaali oma itsensä eikä kattellu mitään. Pystyä nostettiin muutaman kerran ja lopuks se olikin 95cm, kun mittasin. Tais olla meitsin korkeusennätys ilman satulaa :) :) :) Pluusin kanssa ei oo sillai eroa hyppääkö satulan kanssa vai ilman. Samalta tuntuu ja mulla on varmaan tasapaino kehittynyt, kun menen niin paljon ilman satulaa. Aion mennä jatkossakin, koska Pluusin selkä on niin hyvä istua. Tuli kyllä tosi hyvä mieli, kun pääsi ratsastamaan ja näki ihmisiä. Oon kökkinyt nyt niin paljon kotona...Lauantaina sitten Ässien pikkujoulut, jee!

Huomenna menen Teivon harjoitusraveihin ajamaan kilpaa Hukarin Hannan Millalla eli pääsen lämpösen ohjaksiin, WUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUUHUUUUUUUUUUUUUUUUUUUU!!!!!!!!!!!!!!!!!! Lucky Camilla on siis tämä kyseinen tamma :) Jännittää juu, mutta onneksi auton takaa lähdetään ja onneksi on vaan harjoitusravit :) Huomenna siis lisää tekstiä tiedossa.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Pääskyn eka mettälenkki

Lauantaista innostuneena pistettiin Pääsky sunnuntaina valjaisiin "kotona". Lähdettiin Juhan kanssa sunnuntai-ajelulle tietä pitkin. Vähän meitä toki jännitti, kun Pääsky on ollut kärryjen edessä vain radalla ja nyt lähdettiinkin ihan vieraisiin maastoihin. Kyseisellä tiellähän ei yleensä kulje autoja. Siis YLEENSÄ! Mutta hirvenmetsästysaika on eri. Koko matkalla autoja oli yhteensä kymmenkunta. Niitä risteili siis molempiin suuntiin. Tää tie on ihan korvessa, ei siis talojakaan kuin ehkä yksi kilometrin matkalla. Autoja ei siis todellakaan yleensä ole. Yksi hevonenkin kärryineen tuli vastaan molempiin suuntiin. Pääsky tervehti hirnumalla, mutta ei sen kummempaa! Pääsky hölkkäsi todella nätisti ja käveli rauhallisesti. Ei mitään draamaa koko matkalla. Ihmeellistä, kuinka hyvin se lähtee tallilta ilman kaveria joko kopilla tai kärryillä. Hiukan se hirnahteli matkalla, mutta oli ihan tyytyväinen vaikka kaverit jäi kauas taakse ja maisema oli täysin vieras :) Kummallinen varsa?!

Tehtiin vajaan tunnin lenkki, todella rauhallinen. Paljon käyntiä, jolla se kasvattaa kuntoa ja lihaksia tulevia koitoksia varten. Koppakärryt ja kaksi ihmistä ovat kuitenkin aika painava lasti pienelle hevoselle ihan käynnissäkin. Ylämäkiin se kiihdytti itse vauhtia, että olisi helpompaa. Ymmärtää näköjään jo senkin :) Pääsky on yllättävän herkkä ohjasavuille, vaikka talutuksessa tuppaa usein "jyräämään". Kärryiltä käsin toimii tosi pienillä pidätteillä ja käskyillä. Myös kääntyminen onnistui hyvin, eikä sitä haitannut vaikka aisojen päät osuivat kaulaan. Sehän on yleensä se, mistä nää hermostuu. Woody sekosi aisojen kärjistä vielä vanhoilla päivilläänkin! Tosi kiva lenkki ja ensi viikonloppuna lisää :)

Pääsky ekalla mettälenkillä, video

http://www.youtube.com/watch?v=5-miXdMfk3k

Ja kuva


lauantai 2. marraskuuta 2013

Pääsky debytoi hiittikärryjen edessä

Nonni! Nyt se on tehty! Tästä se lähtee! Ekaks piti mennä vaan irtojuoksuttamaan Pääskyä, mutta koska jalka on suht hyvä, niin tehtiin viimehetken muutos suunnitelmiin...ylläri :) Lähdettiin siis Teivoon Pääskyn kanssa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. Vain parit itkupotkuraivarit matkalla, siis minulla. No ensinnäkin kaakin mutakoipia pestessä tallinpihassa, se veti paskahalvauksen vesiletkusta ja pesemisestä. Takajalat viuhui ja sitten jäin vielä tietysti hevosen ja seinän väliin. Perus-setti! Sit kun aloin putsata kavioita, ni toisen takasen kenkä oli ihan viturallaan. Tästä siis ekat "BB-Tea" itkut...Että eihän me nyt päästä mihinkään ja kuka me saadaan korjaamaan tää kenkä, kun on PYHÄPÄIVÄ. Nooooh...Juha sitten kaikessa rauhassa ehdotti, että kysyisin Saulia. No niinpä tietysti. Olinpas tyhmä! No minäpäs kysyin ja Saulihan tuli. IHANAAAAAA! Saulilla ei kauaa nokka tuhissut, kun oikoi kengän ja löi sen uudestaan kiinni valjastuskatoksilla. Iso kiitos tästä :) Vääntyneellä popolla ei olis millään voinut lähteä ajelemaan. Huh, huh...Yllättävän hyvin Pääsky antoi laittaa. Vähän vaan vatkas, mutta oli koko ajan rauhallinen.

Sit alettiin valjastaa ja mullahan ei ollut remeleistä ja säädöistä mitään käryä, koska eihän noita meidän valjaita oo ku kerran käytetty Pluusilla viime talvena ja ne on yhdistelty sieltä täältä eri valjaista yms. Potkuremmin ostin pari viikkoa sitten, mutta tänään huomasin ettei häntäremmissä ollut sille paikkaa. No, jesarihan toimii aina :) :) :) Heppa valjaissa ja eikun menox. Kyä jännitti. En edes yritä väittää etteikö olisi jännittänyt. Ennen viime perjantaita en olis ehkä osannut jännittää, mutta nyt olen tajunnut että varsan kanssa voi tapahtua MITÄ TAHANSA KOSKA TAHANSA! Mistään ei siis ole takeita. Jännitti joo, mutta ei pelottanut. Tässä on ratkaiseva ja merkitsevä ero, joka on hyvä tiedostaa! Mulla oli se ajatus, että jos se lähtee, niin sitten se lähtee. Sitten vaan tehdään mitä voidaan ja toivotaan parasta. Mutta ei pelätä pahinta! Koska silloin jos pelätään pahinta, niin koko homma kusee ja sen voi lopettaa samantien. Sen olen näissä hevoshommissa oppinut :) No eihän se lähtenyt. Jolkotteli menemään kuin vanha ravuri ja koitti taas ottaa vauhtia etusuoralla joka kierroksella. Takasuoralla taas vauhti hiipui ja joka kierroksella tarjottiin portille päin, että eikö tää jo riitä?! Ajelin hölkkää reilut viisi kierrosta ja sitten kävelin tallialueen ympäri. Matkaa kertyi siis reilut 6 km. Pääsky yskähti pari kertaa, mutta täytyy nyt huomenna katsoa tilanne uudestaan eli onko se vielä toipilas vai voiko jo alkaa normaalisti rasittaa?!  Nythän se on ollut ajamatta yli kaksi viikkoa. Pitkä aika varsalle. Huomenna ajetaan käyntiä kotona. Eka reissu muualla kuin radalla. HUI! Sanoo Pääsky ;)

Käytiin vielä "pesutuvalla" Teivossa, koska sekin paikka täytyy opetella. Paskahalvaushan sielläkin tuli, kun letkusta alkoi vettä tulla, mutta minäpä luotin siihen, että pesutuvan ketjut kestää...ja kestihän ne! Sit ei muuta kuin ponille loimi päälle ja autoon. Ihanaa, kun joku asia toimii ilman draamaa. Se on toi kuljetus. Pääsky menee koppiin yhtä reippaasti ja iloisesti kuin Woody konsanaan. Se myös peruuttaa pois erittäin hyvin. Valjastuskatokseen peruutus ei mennyt ihan yhtä hyvin...Ajattelin, että me ei aleta leikkimään hevosen kanssa sitä, että tullaan radalta ja jätetään kiinni katokseen etuperin, koska kärryt on perässä. Ei todellakaan. Heti ekasta kerrasta peruutus kärryjen kanssa katokseen. Pääsky peruutti ensin pari metriä, mutta sitten tuli stoppi. Siis täydellinen muulikohtaus sanon minä. Ei sitten millään. Me vedettiin ja työnnettiin. Vuoronperään kiskottiin takaa jopa kärryistä taaksepäin ja toinen työnsi edestä. Ei niin ei. Tässä kohtaa mulle tuli taas "BB-Tea" itkupotkut, mutta vain hetkellisesti...onneksi! En tiedä mitä sitten tapahtui, mutta 10 minuutin jälkeen se sitten peruutti perille asti ja sai tietysti isot kiitokset saavutuksestaan. Hauskinta tässä kaikessa oli se, että Pääsky ei missään vaiheessa ollut hermostunut tai paniikissa tai jännittynyt. Se siis vain seisoi muulinkorvat hörössä tyytyväisenä koko noin 400 kilon painollansa sillä ilmeellä, jotta siinähän työntelette...Tää on siis se piirre, mikä on mulle uusi, mutta terveellä tavalla tervetullut tuttavuus oman hepan kanssa. Woody ja Pluusi on molemmat helppoja tässä suhteessa, vaikka Woodyn kanssa olikin sitten paljon muita haasteita. Pääsky ei ainakaan vielä ole sillä tavalla miellyttämishaluinen. Toki se on kovin ihmisystävällinen, mutta muulitellessaan, se sitten oikeasti muulittelee eikä kysele. Se tavallaan haastaa ihmisen ja kun komennetaan, se saattaa antaa takaisin. Onko tää nyt se "Pysteriläisten" tammojen juttu???? Kuulemma on. No, mutta...kyllä mie saan sen energian käännettyä oikeaan osoitteeseen. Aion olla Pääskyä ovelampi, heh ;)

Tänään se oli yksin toisella heinäkasalla, kun muut oli toisella. Kun huusin kulman takaa, se hörisi iloisesti. Tulipas mukava mieli siitäkin :) Nyt on viimeinenkin kaveri saapunut ja oripoika taasen lähti muualle. Nyt laumassa on siis Vilma 7v, Adi, Salli ja Pääsky on nää vuotiaat tammat ja sitten on viime kesän tamma-varsa (Vilman varsa). Mukava pikku lauma.

Huomenna tosiaan laatuaika Juhan kanssa jatkuu. Mäkelä-Haavistontiellä mennään sitten "Hummani hei, huputiti hummani hei" ja mielellään ei ojanpohjalle tai metikköön kärrien kanssa ;)

Teivo 2.11.2013




Kengityshommia...