Pääsky tuli taloon vai pitäisikö sanoa lensi?!!

Keskiviikkona eli eilen haettiin vihdoin varsa Raumalta. En jaksa kirjoittaa pikkutarkasti koko reissua, mutta yritän nyt näpytellä pääkohdat. Kopitus Raumalla onnistui hyvin, kun emo pantiin ensin koppiin. Toimitus kesti noin kolme minuuttia. Matka sujui hienosti. Pääsky seisoi nätisti ja hirnui välillä kimakalla äänellä. Teivossa peruutti hienosti siltaa alas ja sitten odoteltiin lääkäriä jonkin aikaa karsinassa. Siellä Pääsky oli tosi rauhaton. Huusi ja pyöri, mutta ymmärtäähän sen.

Kun lääkäri tutki, niin saatiin Kirsin kanssa ihan tosissaan pidellä ponia kiinni, kun se ei olisi millään seisonut paikallaan. Jalkojen nosto oli vaikeaa. Potki sekä etusilla että takasilla, kun Krisse yritti katsoa. No mutta ihan hyvin selvittiin. Rokotus yms. menivät tosi hyvin. Kun alettiin Teivossa lastata, P oli jo selvästi aika hermostunut. Hypähteli taluttaessa eikä tietenkään halunnut mennä kamalaan koppiin enää uudestaan "ja missä äitikin oikein on"??? 10 minuutin peruuttelun ja poikitusten jälkeen pyysin Kirsiä hakemaan liinat lainaksi, ettei tarvitse taistella. Kirsi lähti hakemaan liinoja ja sillä aikaa P yks kaks käveli mun perässä koppiin :) Hieno varsa!

Ihamuotilan pihassa taas loistava peruutus siltaa pitkin ja eiku kavereiden seuraan pihattoon. Pääsky huuteli ja juoksi muita karkuun, vaikkei kukaan varsinaisesti ahdistellut sitä. Kun Juha lähti viemään koppia, se juoksi aidan viereen ja huusi kopin perään...reppana. Illalla Kuusisen Päivi laittoi mulle viestejä pääskyn touhuista ja hyvin siellä tuntui jo sujuvan :) Vein Pääskyä juoma-automaatille moneen kertaan, että oppisi.

Tänään torstaina käytiin Terhin ja Mari-Nellan kanssa morjestamassa varsoja. Pääsky oli jo saanut kavereita, hih! Se turvatteli ainoan orivarsan kanssa ja ne söivät ihan vierekkäin. Yksi tamma ärhenteli Pääskylle, mutta muuten kaikki olivat jo hyväksyneet sen. Se nukkui jo olkien päällä ja näytti tyytyväiseltä. Harjailin sitä ja se tykkäsi. Kun harjasin mahan alta, se polki jalkaa...siis etusta maahan. TAMMA! Samalla lailla, kuin illalla juostessaan muita karkuun. Ei tehnyt silti elettäkään mun suuntaan ja että mua huvitti :) Se laittoi silmät kiinni, kun harjasin. Ori ihmetteli vieressä, että mitä toi ämmä oikein tekee?

Mulle ei ole koskaan tullut semmosta oloa hevosten kanssa, kuin eilen seisoessani siellä pihatossa. Kylmät väreet siitä, kuinka hyvältä pienten turpien läsnäolo voi tuntua...ja kun niitä riitti!!!! Seisoin ihan paikallani ja mulla oli yksi turpa silmässä, toinen korvassa, kolmas poskessa, neljäs niskassa, viides polvitaipeessa ja loput jossain siltä väliltä. Siis ihan mieletön tunne!!! Kaikki turvat hönkivät lämmintä ilmaa, eikä yksikään purrut tai mitään. Tää on jotain mikä kaikkien hevosihmisten pitäisi kokea. Multa meinasi tulla itku...onnenkyyneleet. Varsat on superystävällisiä ja kun ihminen menee aitaukseen, ne kaikki tulee heti siihen ympärille touhottamaan. Tommosia ne on vauvoina, aitoja ja välittömiä. Ihan niin kuin ihmislapsetkin.

Menipäs tää taas dramaattiseksi...no mutta...Pääsky siis pärjää loistavasti ja olen enemmän kuin innoissani sen tulosta. Onneksi eläinlääkäri näytti vihreää valoa tässä vaiheessa.  Koska olin niin sekaisin eilen, en tietenkään tajunnut ottaa mitään kuvia. Korjaan tilanteen tuota pikaa :)

Tässä eilen otettu kuva Raumalta. Tarun ottama.

Pääsky-vauva

Tänään kävin iltamaastossa Pluusilla. Taisi olla muuten eka maasto yksin. Pluusi oli tosi säpäkkä ja teputteli koko ajan. Pelkäsi autojen valoja pimeässä. Se ei varmaan ole mennyt kauheasti pimeällä. Se on kyllä suomenhevos-versio Woodysta. Ihana! Mua ei sen tanssimiset haittaa, päinvastoin :) Tosi hauska ja piristävä iltalenkki Antaverkassa. Kivaa mennä yksin pitkästä aikaa!