Maastoesteitä Mäkkylässä

Lauantaina ratsastin Pluusin Mäkkylään ajatuksena hypätä maastoesteitä Jutan tallin derbykentällä. Ruoho oli melko pitkää, joten osa esteistä oli mukavasti hautautunut heinikkoon. Pluusi oli alkuun todella järkyttynyt moisesta paikasta ja kiersi kaukaa kaikki "härvelit" joita koitin sille esitellä, hih! Kiertelin kentällä hetken ja näytin Pluusille muutamia esteitä läheltä. Vene oli erityisen pelottava ja se piti kiertää kaukaa :) Koska maastoradalle kertyi matkaa noin 7,5km, oli alkuverkat siis tehty ja aloin suoraan hyppäämään. Aloitin pienimmästä mahdollisesta heinikossa lymyilevästä pystystä. Pluusi tuijotti estettä pysähtyi sen eteen, mietti hetken ja hyppäsi paikaltaan. HYVÄ! Ajattelin hypätä alkuun kaikkein pienimpiä, jotta voin pyytää sitä tarvittaessa hyppäämään paikaltaan. Mun mielestä se on aina parempi kuin kääntää pois ja tulla uudestaan ja uudestaan. Mun mielestä hevosta ei käännetä pois esteen edestä kuin pakkotilanteessa. Tää toimi tosi hyvin ja Pluusi hyppäsi paikaltaan jopa pienen tynnyriesteen, joka on kentän sivussa. Paikaltaan hyppäämisessä täytyy itse olla tarkkana, ettei jää suuhun kiinni. Siksi teen aina niin, että otan suosiolla harjasta kiinni, kun pyydän hyppäämään paikaltaan.

Muutaman paikaltaan hypyn jälkeen Pluusilla oli selvästi hyppymoodi päällä. Se halusi itse lähestyä laukassa, vaikka yritin tehdä ravilähestymisiä. Ajattelin, että sen olisi helpompi katsoa hyppypaikka ravissa, koska heinä oli niin pitkää ettei hyppypaikkoja varsinaisesti näkynyt. No, sitten laukattiin paikallaan, hehe :) Talolle ja veneelle tuli isot ja railakkaat hypyt, niin kuin arvelinkin. Pari kertaa tuli tosi hyvä hyppy just veneelle. Banketti oli helpompi kuin luulin. Sitä Pluusi ei ihmetellyt yhtään! Se meni ylös ja alas ilman mitään. Tultiin viimeisellä kerralla laukassa. Jussin aamujumppa eli tukki-laukka-banketti alaspäin-banketti ylöspäin-laukka-tukki oli myös mukava ja helppo Pluusille. Uudet kukkaesteet olivat pieniä ja helppoja, mutta hurjan näköisiä. Liikennemerkki oli puoliksi heinikon peitossa, samoin kaikki tukit. Hypättiin ne silti. Viimeisenä tultiin rengaseste, joka oli uusi. Tai sitten se oli siirretty toiselta puolelta kenttää. Muistan joskus nähneeni sellaisen aiemminkin. Melko reilu hyppy tuli siihenkin. Rengaseste oli suhteellisen kapea ja koska siinä ei ollut mitään johteita, se vaati enemmän tarkkuutta. Pluusia selvästi ihmetytti johteiden puuttuminen ja se halusi hakeutua melko reunaan. Lopuksi hyppäsin vielä vähän niin kuin rataa. Liikennemerkki, josta mentiin talolle. Talolta tiukka vasen ja kukkaesteelle. Kukilta talon ja veneen välissä olevalle pystylle, jonka jälkeen täyskäännös veneelle ja veneeltä tynnyriesteelle. Tynnyreiltä tukkiesteelle ja toiselle tukkiesteelle. Sitten viimeiseksi banketin vieressä olevalle kukkaesteelle.

Pluusi oli aivan ihana taas. Mä jaksan joka kerta yllättyä uudestaan sen laukasta. Se vaan pysyy ja pysyy. Nyt uskallan jo ottaa pidätteitä ja säädellä sitä, koska se ei tunnu laukkaa häiritsevän. Mulla voi hetken kestää ennen kuin kuuden vuoden tahkoaminen Woodyn kanssa unohtuu. Pikku hiljaa yritän tajuta, että laukkaa voi oikeasti säädellä ilman että rytmi sekoaa totaalisesti :) Pluusi lyhensi tänään hienosti monta kertaa lähestyttäessä estettä. Se oli tänään paras ikinä. Olipas kivaa!!! Juha rakkaani raahautui taas kuvaamaan ja Mama nukkui päikkyjä autossa. Tänään mua ei jännittänyt mennessä lainkaan, vaikka alla oli ensikertalainen. Ekan hypyn jälkeen mie vaan nautiskelin ja olisi tehnyt mieli kiljua onnesta :) Siis voiko mikään maailmassa olla näin hienoa??? Miun on vaan niiiiiiin pakko päästä rykimään sitä kenttää. Kuningaslaji! 1/3 koulua on ihan ok, koska 2/3 on esteitä, jiiiiihaaaaa ja wuuuuhuuuu!

Sit kuvia...