Pääsky näyttelyssä vol.2

Aloitanpas kertomalla viime perjantaista eli valmistautumisesta lauantain näyttelyyn. Otin Pääskyn karsinasta ja lähdin taluttamaan Teivonmäkeä alas kohti näyttelypaikkaa...Joo, tiesin kyllä sen seisoneen tekemättömänä viikon verran flunssan takia, mutta ihan tällaista en osannut odottaa! Se jyräsi ihan miten sattuu eikä välittänyt kuolaimista mitään. Punki ja painoi niin, että koko voimallani sain pidellä. Sitten, kun aloin juoksuttaa, niin se alkoi poukkoilla minne sattuu, lähinnä ylöspäin. Ajattelin, että mikäs tässä...hyppikööt, kun hyppii metrin päässä löysällä narulla. Juoksutin useampaan kertaan ja joka kerta meno vaikeutui. Sitten se yks kaks seisoi kynttilänä mun edessä ja haroi etusilla mua kohti. JUST!  Sitten kääntyi perse ja alkoi takajalkoja sataa joka suunnasta. En oikein tajunnut kuinka läheltä ne meni ennen kuin yks jalka meni korvan juuresta niin, että mun tukka sillai heilahti. Vieläkään en päästänyt irti, vaikka tässä vaiheessa ravimieskööri oli jo kokoontunut katoksille tarkkailemaan tilannetta. Ne sitten huuteli, että varo nyt tyttö, Pentele. Että niin läheltä menee ne takaset. Sit käveltiin Pääskyn kanssa jo kohti mäkeä, kun se yhtäkkiä vaan lähti. En ehtinyt kissaa sanoa, kun jalkoja taas sateli ja sit oli pakko päästää irti. Mut on opetettu ravimiesten tavoin eli  "irti ei päästetä ennen kuin taju lähtee" ja se olis kyllä lähtenyt, kun olis osunut...Jälkeenpäin illalla mietin, että mulla taisi olla suojelusenkeli matkassa...taas! Mun enkelillä näitä töitä riittää ;)

No sit Pääsky veti pieru-pukkilaukkaa tallinmäellä eikä sen menoa hidastaneet muut hevoset kärryineen. Ensin juostiin peräkanaa Kamppurin talliin ja sit Sepolle, missä ovi oli onneksi kiinni. Irriltä tultiin avuksi ja saatiin varsa-pirulainen kiinni. Suitset paskana...onneksi oli omat eikä Sarkolan. No ei muuta ku riimu päähän ja uusiksi sinne saakuran talutuspaikalle. Vedin sitten riimunnarun ihan pikkasen kireelle sen ipanan turvan ympärille, heh! Uudestaan et pentele lähde!!! Siinä se sitten tepasteli henkitoreissaan näyttelypaikkaa ympäri. Vieläkin oli virtaa, mutta nyt mentiin aika normimeiningillä ilman draamaa :)

Sitten pesin Pääskyn oikein kunnolla shampoolla ja tää kaikki onnistuikin hyvin. Keväällähän pesu ei oikein ollut Pääskyn lempipuuhaa, mutta nyt kaikki meni hyvin. Mietin, että kannattaako tommosen ääliöponin kanssa lähteä näyttelyyn ollenkaan, mutta sitten ajattelin etten oo kyllä koskaan luovuttanut mitään sen takia, että hevonen olisi saanut pöllöilynsä läpi. JUU EI!! Mehän mennään vaikka mikä olisi :)

Ja kyllä kannatti. Lapsi oli aamulla kovin kiltti ja varmuuden vuoksi otin tarhassa pienet irtojuoksutukset ennen näyttelyä. Ei tullut yhtään pukkia edes. Jolkotteli laiskasti ja sain oikein ajaa. Sitten puunattiin ja kiillotettiin. Sitten mentiin. Pääsky oli toisena vuorossa, joten kaikki meni tosi nopeasti. P kulki mun vieressä löysässä narussa. Ei puskenut tai tehnyt mitään muutakaan ylimääräistä. Juoksi hyvin mun vieressä ja oli jopa inasen laiska...WHAAAAT?! Se sai tulokseksi 2-, mikä oli tällä kertaa paras arvostelu, mitä vuotiaille suokeille annettiin koko näyttelyssä. HYVÄ PÄÄSKY! Arvostelu oli seuraava:

Tyyppi: Hyvä, 8
Runko: Pitkä, kaunis runko. Pitkä kaula ja pitkä matala säkä, 8
Jalat: Etujalat ohutsääriset ja hieman sapelissa, taittuneet varvasakselit, käyrähköt kintereet, väljäasentoiset jalat, 6
Kaviot: Hyvät, renkaiset, 8
Käynti: Liikkeet melko väljät, lyhyet, 7
Ravi: Liikkeet väljät, etujalat hieman meloo, takajalat suorat, etupainoinen ravi, 7

Todella hyvät 1-vuotiaalle suokille, kun nää kehittyy niin myöhään. Odotan ensi keväänä vieläkin parempaa tulosta. Sit saa esittää kärryjen kanssa ravin, jee! Säkäkorkeus 148cm ja lautaskorkeus 152cm. Pääsky oli taas näyttelyn korkein, mutta ei onneksi levein :)

Esittelyn jälkeen Juha lähti hakemaan koppia Sälliltä ja mie menin Sarkolaan seurustelemaan. Pääsky jäi ketjuihin valjastuskatoksille. Siinä se seisoi kauniisti melkein tunnin ihastellen maailman menoa ennen kuin Juha tuli. Sitten talutin ponin koppiin. Se ei edes pysähtynyt lastaus-sillalle. Mua huvitti, kun vieressä lastattiin pientä kääpiövarsaa kyseenalaisin metodein noin tunnin verran. No, kaikki tyylillään. Inan pihassa Pääsky ulos ja suoraan uuteen laumaan. Kerran Vilma (emätamma) latas kaksin jaloin ryntäisiin ja se oli siinä. Nythän siellä ollaan jo ylimpiä ystäviä muiden kanssa. Vilma, Pääsky ja kaksi viime kesän varsaa. Ja kohta tulee vielä Salli ja Adi, jotka ovat molemmat Pääskyn ikätovereita.

Pääsky on tosi hyvin kotiutunut ja nauttii selvästi kokopäivätarhauksesta. Ja Ina hoitaa hyvin. Ihanaa, kun tietää että varsa on erinomaisessa hoidossa. Nyt kun saan tän oman venähtäneen koipeni kuntoon, ni alkaa treeni Pääskyn kanssa. 3 kertaa viikossa täytyisi ajella. Nyt on flunssakin selätetty, kun ei sen nenä ainakaan enää vuotanut.

Tuomaristo