No mutta...Pääsky-vauva oli mun kanssa talutuslenkillä lauantaina ja harjoiteltiin juoksua taluttajan vieressä. Se kun ei viime kerralla näyttelyssä oikein onnannut. No eilen onnistui juu. Se elukka sitten juoksee niin lujaa etten perässä pysy, kun keväällä sitä sai kiskoa perässään, heh! Ja meni hei ravia, ei koikkelehtinut eikä laukannut. Sen ravi näytti melko hyvältä radallakin, kun hölkötteli kärryjen edessä. Mukavan leppoisaa menoa ja tyytyväinen varsa :)
Tänään sitten oltiin Niihamassa alue-estekisoissa. Pohtiksen kisat kesällä olivat myös aluekisat, mutta silloin mentiin seuraluokka. Nyt mentiin alueluokka. Jännitti aika paljon etukäteen, mutta helpotti kun näin radan. Piiiiiitkät tiet, paljon laukkaa ja kahden viikon takaiset kisat taustalla helpottamassa oloa. Iso tila on aina iso tila. Toisille ratsukoille tilalla on enemmän merkitystä kuin toisille. Vinolle ravurille, jonka tasapaino ratsastajan kanssa on vielä kehittymätön, voin kertoa että iiiiiso tila on I-HA-NA! Pluusista ei huomaa yhtään, että se on vielä raaka. Niin hienosti se menee noilla isoilla kentillä. Aikamoinen ero hevosessa oli kyllä verrattaessa tätä päivää ja Vahannan rataa kaksi viikkoa sitten. Tietysti normimaneesissa kurvit ovat tiukemmat ja tiet väkisinkin lyhyet, jolloin suoritus vaikeutuu. Mutta...ei mene Pluusilla enää kauan, että maneesissa sujuu ihan yhtä hyvin. Niin hurjaa vauhtia tuo hevonen on edistynyt. Vaikka Vahannassa mentiin puhdas rata ja tänään tuli se yksi pudotus, oli tänään rata sata kertaa sujuvampi! Tahti oli rauhallinen, askeleet sopivat joka esteelle, laukka rullasi hyvin ja molemmat olivat tyytyväisiä. Tytteli sanoi radan jälkeen, että osasin nautiskella radasta ja ratsastin hyvin. Jes!!!! Mentiin Tyttelin kanssa samassa luokassa peräkkäin, joten pääsin seuraamaan ammattimaista työskentelyä aitiopaikalta (olin radalla samaan aikaan kävelemässä Pluusin kanssa omaa vuoroa odottaen).
Muistin rentouttaa polvet/reidet monta kertaa, ehkä noin puolet radasta. Noh, ensi kerralla sit vielä enemmän :) Pluusi oli tosi easy, ei hötkyillyt eikä torsponnut yhtään. Se ei taaskaan myöskään katsellut esteitä, vaikka portteja ja lautoja oli monen näköisiä. Se on tosi varma ja rehellinen. Osaan arvostaa!!! Perusradan viimeinen este putosi, joten en päässyt jatkamaan toiseen vaiheeseen, kele! Olin ajatuksissani jo seuraavassa kurvissa...Harmittaa toki, mutta ei pitäisi. Niin hienoa työtä tuo hevonen tekee joka kerta. Tää oli ihan paras rata ever! Enää ei samat asiat ole tärkeitä kuin Woodyn kanssa. Silloin sijoitukset ja ruusukkeet merkitsivät mulle enemmän, koska itse suoritukset olivat niin vaikeita ja haastavia, jopa pelottavia. Pärjääminen tavallaan korvasi rankan suorittamisen. Nyt vaan nautiskelen joka hetkestä radalla, jokaisesta askeleesta ja rauhallisesta tunnelmasta. Mua ei jännitä tai hirvitä hypyt niin kuin välillä Woodyn kanssa. Pluusin kanssa tärkeintä on se, kun tuntuu vaan niiiiiin mukavalta :) Selviytymistaistelu on muuttunut nautinnoksi hevosen vaihtumisen myötä. Eipä silti, kyllä mie tykkäsin Woodylla hypätä. Paljon! Enhän olisi muuten hinkannut niitä esteitä vuosi tolkulla. Sen kanssa ei vaan ehtinyt miettiä omaa ratsastusta lainkaan, nyt ehtii ja pystyy ilman että hevonen siitä häiriintyy.
Pluusin kanssa olisi tarkoitus nyt syksyllä mennä muutamat 80cm radat ja keväällä koitetaan 90cm ratoja, jos kaikki sujuu muuten hyvin. Pluusi on selkeästi hevonen, jonka kanssa voi edetä, eikä tartte hieroa samaa korkeutta loppuelämäänsä. Hyppytekniikka ja hyvä laukka mahdollistavat sujuvuuden ja ponnuakin löytyy. HIENO PLUUSI!
Kuvia ja video Niihamasta :)
https://www.youtube.com/watch?feature=player_embedded&v=HcYs60pdeGI
 |
| Tää on miusta hieno kuva meistä :) (Huomaa reidet=normaalit,hih) |
Niiiii....ja sit meitsin taidonnäyte eli Bökkiksen uusi ilme. Askarrellaan paskarrellaan :)
Tiistaina pitäis sit ajaa kilpaa Teivossa Pluusilla. Autolähtö ja ykkösrata, voihan vinetto!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti