Eli siis tänään jo kolmatta kertaa Teivossa noin niinku viiden päivän sisään, huh! Kun ramppaa kahden hevosen luona kahdella eri tallilla ja kuljettaa niitä vuoronperään raviradalle reeniin, ni voihan pieksut sentään, että kiirettä pukkaa...Onneksi minua on siunattu maailman ihanimmalla aviomiehellä, joka kuljettaa vaimoa hevosineen paikasta toiseen, vahtii ipanaa reissuilla, ei valita ja on vielä kaiken lisäksi oikeasti kiinnostunut alasta :) Kiitos rakas Juha! Lisäksi meille on siunaantunut erittäin fiksu tyttölapsi, joka jo reippaasti alle 3-vuotiaana tietää kuinka näissä hommissa toimitaan (siis yleensä tietää). Tänään Mari-Nella oli hiukan kipeä ja radalla meinasi mennä herne nenään. Onneksi Teivonlinna oli auki ja isi osti lapselle kauan kaivatun makkaran, nam!
Sitten Pluusiin...I-KI-NÄ ei oo poni painanut naruille niin paljoa kuin tänään. Voe taivas, kun meinas tädiltä loppua voimat ja happi! Alkuun lämmittelin hepan mettässä, siis mäessä. Pari kertaa ylös ja alas. Sitten radalle, vajaa kierros hölkkää ja käännös kilpailusuuntaan mars! No siis normihevoselle tää ei tarkoita mitään ihmeellistä, mutta Pluusi...Se lähtee samantien täyteen vauhtiin sen enempää kyselemättä. Yritin pitää vauhdin seminä, mutta olipahan sitten vaikeaa, juu. Kerta kaikkiaan miusta tuntui, että kohta on pakko heittää ohjat menemään tai kädet kramppaa...karseeta. No sitten vajaa kierros oltiin menty, ni Pluusi alkoi yhtäkkiä hinkua ihan hulluna, siis hengitys alkoi pitää todella kamalaa ääntä. No minä tietysti yritän jarruttaa ja toppuutella. Hevonen siirtyikin käyntiin ja vaappui aisojen välissä niinku taju olis lähtemässä. Mie ehdin ajatella, että nyt se kuolee...kaatuu vaan ja kuolee. Ei helvetti! Sitten se alkoi taas hölkätä ja oli ihan niinku mitään ei olis tapahtunut. Menin tallialueelle kävelemään ja katokseen tarkistamaan varusteet. Sitten muistin, että Jonna puhuikin joskus, että se voi alkaa "hinkumaan", kun oikein pääsee painamaan.
Hevonen vaikutti pirteältä ja normaalilta, joten minäpä palasin takaisin radalle. Menin muutaman kierroksen hölkkää ja reipasta vuoronperään, minkä jälkeen menin vielä kerran mäkeen ja sen jälkeen otin pitkät loppukäynnit. Olipahan reissu! Mettässä Pluusi malttaa mennä paremmin ohjalla. Ei siis paina niin paljoa kuin radalla. Pesin ponin ja lähdettiin kotiin :)
Apuaisat oli tänään otettu pois, koska miusta tuntui että ne häiritsi viime kerralla. Ne osuu hevoseen koko ajan ja Pluusi jotenkin "varoi" niitä viimeksi. Tänään meni paljon paremmin. Ravi oli tahdikasta ja vauhtia oli enemmän. Ehkä vieraat kärryt ei tuntuneet enää niin vierailta. Mun on itte vaan huonompi istua niissä kuin vanhoissa. Tulee selkä jotenkin kipeäksi...Harmi! No mut näillä mennään. Tänään selvittiin ilman laukkoja. Perjantaina 3.1. ehkä ravataan Porissa. Nyt näyttäisi siltä, että Pluusi pääsee mukaan, jee!
Video tältä päivältä...
http://www.youtube.com/watch?v=aK6gBSWg9SQ
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti