Pääsiäinen

Ihanat ilmat senkun jatkuu ja olipas kivat pääsiäispyhät tallilla. Perjantaina käytiin kattomassa Pääskyä Salon Johannan ja Susannan sekä Annin kanssa. Juhan kanssa käytiin Pluusi-Anso maastolenkki ihanassa auringonpaisteessa. Kivaa oli, vaikka rauhallisesti täytyykin mennä, kun Anso-vanhus ei paljoa jaksa! Illalla meillä oli bileet Asuntilassa Johannan ja Mikan luona. Hauska ilta taas niinku aina :)

Lauantaina Pluusin kanssa Teivossa hiitillä, jo toisen kerran peräkkäin krapulassa. Hyvin meni, paremmin kuin viime kerralla. Pluusilla oli Tähden Crescendo-kuolain lainassa ja jo vain mulla oli ohjaksissa "kuin eri hevonen". Ei tullu kädet kipeeksi ja oli muutenkin tosi rentoa jotenkin. Pluusi oli tosi hyvä. Rata oli huonossa kunnossa, itse asiassa sinne oli ajettu lunta niin, että pystyi ajamaan vain ihan ulkoratoja pitkin. Sauli kellotti ja mentiin alta 1.40, vaikka ajoin tyyliin ulommaista rataa ja sikahuonolla pohjalla. Pluusi oli ravivarma ja olin tosi tyytyväinen.

Ajoin vajaan kolmen kierroksen lämmittelyn, volttauksen ja 2100m reippaan hiitin. Sit rennot köpöttelyt tallialueen ympärillä Johanna Kurkelaa hoilaten. Pluusin suosikki on "En sun särkyä anna mä en", hehe :) Tosi kiva hiitti ja nyt vaan ootellaan korttikurssin alkua. Kiva ku löytyi sopiva kuolainkin. Keskimääräistä mukavampaa ajaa, ku jarrut on lähellä tai ylipäänsä olemassa :) Mitään ei tarvinnut tehdä kärryillä. Istuin vaan tyyliin hiljaa hengittämättä ohjakset tuntumalla ja annoin mennä. Olipas mukavaa!!! Pluusi on niin kiva!

Kuvamateriaalia Teivosta

Sunnuntai olikin heppavapaa, mutta maanantaina käytiin ensi Hämeenkyrössä kattomassa alue-koulukisoja, joissa Kirsi ratsasti ja iltapäivällä kävin vielä Pluusin kanssa maastoilemassa tunnin verran.

Kirsi ja Rico tekivät hyvän ja tasaisen perusradan ja sen jaksoin hyvin katsoa. Muita en sitten jaksanutkaan, vaikka tarkoitus oli. Kouluratsastus on kaikkinensa kuollettavan tylsää katsottavaa, paitsi jotkut vaativan piffit ja puffit. Niitä miekii jaksan vähän kattella. Toki tutut ratsukot kiinnostaa, mutta muuten ei. Seura- ja aluetason koulukisoissa on näköjään aika kovakin tasoero. Tuli mulle kyllä yllätyksenä. Helpossa B:ssä oli tosi hienoja ratsukoita mukana. Esteissä erot ei tuolla tasolla näy. Samat ratsukot voittavat sekä seura- että alueluokkia. Estepuolella alueluokassa voi siis helposti sijoittua ja jopa voittaa vaikka ex-ravurilla, joka on vauhdikas ja tekee puhtaan radan, mutta koulupuolella musta tuntuu, että aluekisaa ei voi voittaa, jos ei omista jotain mieletöntä liitokaviota...

Kouluratsastus on mun mielestä tasan yhtä kiinnostavaa kuin pitsin nypläys. Toinen huono puoli on, että KAIKKI SUORITUKSESTA SAATAVA PALAUTE ON PERIAATTEESSA NEGATIIVISTA. Ymmärrän toki kouluratsastuksen luonteen, jossa tarkoitus on viilata pieniä yksityiskohtia ja ratsukko sitten harjoittelee ja hioo näitä pilkkuja. Opettajana en kuitenkaan osaa ajatella, että PELKKÄ negatiivinen palaute motivoisi ketään. Voisihan sinne lappuun kirjoittaa muutaman hyvänkin asian, kun jokaisesta ratsukosta niitäkin toivottavasti löytyy...Psykologisesti ajateltuna, ihminen motivoituu kyllä paremmin positiivisen kuin negatiivisen kautta. Sehän on ihan vanha vitsi!

Tulipahan taas vuodatettua! Oikeesti on kivaa, kun ihmiset saa itse päättää ja harrastaa hevostensa kanssa mitä haluavat, eikä kukaan velvoita mihinkään! Nii ja mie aina välillä unohdan, ettei Pluusi edes ole mun heppa, kun teen sillä kyllä kaikkea niin kuin omallani :) Korttikurssin pääsykoe tasan viikon päästä...KÄÄK!!! Tai siis, ei kääk sille pääsykokeelle vaan kääk sille, että nyt se hitsin kurssi sitten alkaa...Odottanut vissiin kolme kuukautta, hihi :)