Eläinlääkäri ja etujalkojen piikitys 25.9.2012

No eilen sitten tosiaan taivutettiin etuset ja siinähän kävi tismalleen niinku talvellakin, että ponista tuli kolmijalkainen molemmilta puolilta taivutettaessa. En ollut sinänsä harmissani tästä, koska olihan se tiedossa. Enemmän mua harmitti, kun juteltiin liikutuksesta Kimmon kanssa ja jonkin verran täytyy vieläkin keventää liikutusta :( Matkakisat Kimmo arveli turhan rankoiksi pitkäkestoisuutensa vuoksi. Pohjat on myös olennaiset tässä kohtaa Woodyn kanssa. Onneksi mulla ei niihin matkiksiin ole niin hirveää hinkua, vaikka tokihan se harmittaa. Eniten mua sylettää nuo estehommat. Onneksi sain luvan hypätä silloin tällöin...tietysti hevosen kunnon mukaan.

Tässä vaiheessa on jotenkin tosi vaikea suunnitella tulevaa, kun ei oikein tiedä mihin kuntoon hevonen tulee sairasloman jälkeen. Talvella olin ihan rikki piikityksen jälkeen, kun ajattelin ettei Woodyn kanssa voi tehdä enää mitään, mutta puoli vuotta meni tosi hyvin ilman oireilua. Vasta Liesjärven matkakisojen jälkeen jalat alkoivat oireilla. Aion olla stressaamatta, koska sen mukaan tehdään, miten hevonen kykenee. Tosi hyvin onneksi itse tiedän, millonka se on kipeä ja täytyy menoa hidastaa. Hypätty on tooooosi vähän ja samalla meiningillä jatketaan, paitsi ehkä korkeuksia täytyy tiputtaa. Tää oliskin helppoa, jos W hyppäisi esteet nuolemalla, mutta tosiaan ne 120 leiskautukset 80 radalla eivät todellakaan tilannetta paranna, joten siirrymme takaisin 60-70 luokkiin ja hypätään silloin tällöin omaksi iloksemme, molempien mielenvirkistykseksi :)

Matkakisojen kohtalosta en osaa vielä sanoa, kun en yhtään tiedä miten W paranee. Jos hyvin käy, niin ehkä sitä jotkut kisat voi käydäkin tuuppasemassa esim. talvella hyvillä pohjilla. Kattellaan!!! Pihakoristetta Woodysta ei tule. Jos jalat menee tosi huonoksi, niin sitten se siirtyy armeliaasti pois. Toivotaan, että meillä on vielä monta vuotta yhteistä taivalta edessä :)

Toukokuussa Mäkkylässä :)