Woody on superkiltti ihmisenpalvelija, joten siinä suhteessa lämminverisen ravihevosen jalostus on osunut nappiin sen kohdalla. Se yrittää aina parhaansa, vaikka hermostuu ja ahdistuukin kaikesta uudesta. Perusasiat, kuten hoitotilanteet, kengitys ja lastaus eivät ole koskaan tuottaneet ongelmia. Ratsastus sen sijaan on ollut taistelutanner varsinkin alkuaikoina. Mitään vaarallista tai tyhmää hevonen ei tee, mutta toki pelokas ja sähäkkä luonne on vaatinut ratsastajalta paljon rohkeutta ja onneksi ratsastusvuosia on itsellä takana niin monta, että hommat on saatu luistamaan. Yhteiset vuodet ovat tuoneet kummallekin taitoa ja malttia selvitä tilanteista. Woodylla oli ratsastettu maastossa ennen mulle tuloakin, mutta mitään se ei ratsastuksesta tiennyt. Jos pohje liikahti vahingossakin johonkin suuntaan, tuntui että hevonen häviää alta tuuleksi taivaanrantaan. Pikku hiljaa asiat ovat lutviutuneet.
Kukaan ei jaksa lukea enkä mä jaksa kirjoittaa yksityiskohtaisesti meidän taipaleesta, mutta laitan pieniä tekstejä ja muutamia kuvia vuosien varrelta aina tähän hetkeen ja yritän päivittää blogia aina silloin tällöin. Miksi en ole perustanut blogia aiemmin??? Koska en osannut! Onneksi viisas insinöörimieheni auttoi tässäkin asiassa :) No mutta...tästä kaikki alkoi...
Minä (kääk mikä läski) ja Woody marraskuussa 2006. Eka ratsastus, hui! |
Ihan huippua nähdä tälläsiä kuvia! Laita lisää jos sulla vaan on :) Hassun näkönen W!
VastaaPoista